Sahkolammitysneuvonta.fi
Toimenpiteet
Toimenpiteet
Sähkölämmityksen tehostamisessa voidaan tehdä monia toimenpiteitä sekä itse lämmitysjärjestelmälle, rakennukselle että sähkön hankinnalle. Olennaista on ennen muutoksia selvittää eri toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia.
Säädöspohjaisia vaatimuksia
– Jos rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään, on huolehdittava, että lämmityksen säätöä varten on asennettava tilakohtaiset termostaatit (YMa 718/2020). Tämä vaatimus on yleensä sähkölämmitysrakennuksissa ollut tavanomaisin ratkaisu.
– Mahdolliselle uudelle rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmälle tai paikalliselle sähköntuotantojärjestelmälle asetetaan asetuksessa YMa 718/2020 energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Ne koskevat järjestelmän kokonaisenergiatehokkuutta, asianmukaista mitoitusta, oikeaa asentamista, asiamukaista käyttöönottoa ja asianmukaista ohjaamista. Vaatimuksia sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä järjestelmien asentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen silloin, kun vaatimukset ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Näiden järjestelmien toteutus edellyttää erityissuunnittelijoiden sekä asennusten vastuuhenkilöiden nimeämistä.
– Sähkölämmityksen uusille termostaateille on asetettu Ekosuunnittelu -vaatimuksia (EU asetus 1188/2015). Ne edellyttävät sähkölämmittimien termostaateilta lämpötilan säädön lisäksi muita ominaisuuksia, kuten viikkokello-ohjaus-, etäohjaus- tai tuuletusohjausratkaisuja. Valmistajan on huolehdittava lämmityslaitteiden termostaattien täyttävän vaatimukset. Mikäli lämmitystä ohjataan erillisillä ohjauslaitteilla, on suunnittelijan ja asennustyön tekijän varmennettava vaatimusten täyttyminen.
Esimerkkejä ja seurantatuloksia on esimerkiksi Motivan Elvari-aineistossa:
Ilmanvaihto
Ilmanvaihtojärjestelmän tarkoitus on turvata tilankäyttäjille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Poistoilmanvaihdolla poistetaan tiloissa syntyneet kaasumaiset epäpuhtaudet, kosteus, ylilämpö ja partikkelit. Poistetun ilman tilalle tulee ohjata puhtaampaa korvausilmaa suunniteltuja reittejä pitkin ulkoa. Sopivalla ilmanvaihtojärjestelmällä ulkoilma voi olla suodatettua sekä lämpötilaltaan optimaalista, jolloin sisään tulevan ilman hiukkaspitoisuus tai esimerkiksi veto on paremmin hallinnassa.
Ilmanvaihdon uudistamiseen perusteet voivat löytyä sekä energiatehokkuuden parantamisen että sisäilmanlaadun parantamisen suhteen. Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ilmavirtaukset perustuvat sisä- ja ulkoilman paine-eroihin sekä tuulen vaikutukseen. Tästä syystä ilmanvaihtuvuus on usein hyvin heikko. Koneellisella poistoilmanvaihdolla saadaan aikaan ilmanvaihtuminen ulkoilman olosuhteista riippumatta ja siten voidaan säätää rakennukseen suositellut ilmamäärät. Koneellinen poistoilmanvaihto ottaa raitisilman ns. raakana ulkoilmana korvausilmareittien kautta.
Ilman lämmittäminen jää huoneen lämmitysjärjestelmän tehtäväksi. Suuruusluokkana ilman lämmittämiseen kuluu noin 1/3 rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta.
Koneellinen tulo- ja poistoilma järjestelmä takaa hallitun ilmanvaihdon ulkoilman olosuhteista huolimatta. Toimiakseen suunnitellusti, kaikki ilmanvaihtojärjestelmät vaativat huolellisen säädön ja mittauksen käyttöönottovaiheessa sekä ylläpidon elinkaaren aikana.
Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla tuloilma saadaan lämmitettyä ja suodatettua ennen kuin se johdetaan huonetilaan. Koneelliset tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteet ovat pääasiallisesti varustettu lämmöntalteenottolaitteella. Nykyaikaisilla lämmöntalteenottolaitteilla saadaan siirrettyä lämpimästä poistoilmasta lämpöenergiaa tuloilman lämmittämiseen vuositasolla noin 50-70 % tuloilman lämmitysenergian tarpeesta.
